22. Kesäkuuta
Perjantai toivoa täynnä ja toiseksi viimeinen työviikko lähes lopuillaan. Töissä jatkoimme henkilöstö-osastolla vieläkin puurtamista, paperi arkistojen käyttö on hidasta ja tietokantojen päivittäminen näistä arkistoista on työläs prosessi. Lavinia alkoi jo kirjoittelemaan minulle suosittelukirjettä jonka voin sitten tuoda mukanani todisteena työpanoksestani täällä Maltalla. Lavinia oli positiivisesti yllättynyt opiskeluinnokkuudestani ja ajatuksistani yrityksen kehittämisestä ja toivon sen suovan hyvän suosituskirjeen. Muuten päivä jatkui ilman suurempia tapahtumia, kävimme kaupassa ja laitoimme ruokaa.
23. Kesäkuuta
Lauantai! Aika lähteä seikkailemaan. Lähdimme porukalla aamusta aikaisin kohti Maltan pientä saarta, Cominoa, ja sen suojaisaa sinistä laguunia. Saimme kyydin läheisen hotellin edestä lautalle joka kuljetti meidät laguuniin joka kaikkien meidän harmiksemme oli ahdettu täyteen turisteja, se suojelukohteeksi julistetusta sinisen laguunin rauhasta. Alku pettymyksemme jälkeen pääsimme kuitenkin erilliselle pienelle vene ajelulle jossa tutustuimme kauniisiin, joskin pienehköihin, cominon saaren luoliin ja kastuimme mootoriveneen kuljettajan näytellessä ajotaitojaan hypellen aallokossa musiikin pauhatessa veneen laitojen kaiuttimista.
Syötyämme reissun hintaan kuuluneen mitättömän lounaan oli aika suunnata rannalle uimaan, mikäli rannalle ylipäätään mahtuisi edes seisomaan. Päätimme yhteistuumin ohittaa yleiset turistien täyttämät rannat ja suunnata rantoja ympäröivien kallioiden tuolle puolen etsimään vapaampia alueita. Meitä odottivat henkeäsalpaavat maisemat ja kalliomuodostelmat sekä kivettyneestä korallista ja vuorovesien kuluttamista kallioista muodostuvat kivirannat. Kuljimme kallioilla ja kuvasimme kauniita maisemia ja löysimme suojaisan rannan josta pääsimme uimaan ja sukeltelemaan suhteellisen rauhassa vain muutamien muiden turistien ankkuroimien veneiden lähettyvillä. Iltapäivästä suuntasimme taas lautallemme joka kuljetti meidöt takaisin pääsaarelle ja hyppäsimme autoon joka kuljetti meidät lähtöpaikallemme päätöksenä mukavalle lauantaille.
24. Kesäkuuta
Sunnuntai, lepopäivä. Nukuin pitkään ja hartaasti pitkän toiminnan täyteisen viikon jäljiltäja heräiltyäni suuntasimme Ellin kanssa kaupungille muutamaksi tunniksi pyörimään ilman suurempia suunitelmia Matin jäädessä asunnolle lepäilemään. Lähes kaikki kaupat ja putiikit olivat odotetusti kiinni ja lyhyen kiertelyn jälkeen päätimme suunnata asunnolle loppupäiväksi lepäilemään uutta, ja minulle viimeistä, viikkoa varten.
Kuulostaa hienolta nuo rauhalliset kallioiset poukamat. Massaturismin haittapuoli valitettavasti on se, että monet kauniit paikat ruuhkautuu sesonkien aikaan.
VastaaPoista