25. Kesäkuuta
Maanantai ja viimeinen viikko pyörähtää käyntiin... Kastelemalla meidät likomäriksi... Olimme juuri saapumassa bussipysäkillemme kun salamat alkoivat iskeä pimeällä taivaalla ja päällemme putosi vettä kuin vesiputouksesta. Yritimme Ellin kanssa suojautua bussikatokseen odottamaan sateen laantumista mutta tuuli lennätti vesiputousta suoraan syliimme, joten todellisten suomalaisten tavoin kohautimme olkiamme, nauroimme ja lähdimme verkkaiseen kävelyyn kohti työpaikkaa. Onneksi perillä saimme päällemme kuivat lainavaatteet työvaate varastosta ja aloimme töihin. Oli hiljaisen oloinen päivä, olimme jo tulleet lähes osaksi työporukkaa ja aloimme tekemään töitämme ilman sen suurempia ohjeistuksia. Minä päivitin tietokantoja, soitin puhelimella tilauksia ja lähetin edelleen muutaman tiukan varoituksen ja kaksi valitettavaa, mutta tarpeellista, irtisanomiskirjettä työntekijöille jotka olivat laiminlyöneet tehtäviään.
26. Kesäkuuta
Tiistaina huomasin jo kuinka lähtö jo uhkaavasti lähestyi koska aloimme Lavinian kanssa käymään jo alustavasti läpi papereita joita minun on tarkoitus tuoda mukanani suorituksistani. Keskiviikko ja torstai tulisivat menemään Maltalaisella vartija kurssilla opiskellen ja perjantai on paikallinen pyhäpäivä, joten aikaa ei olisi kuin papereiden viimeistelemiseen. Ohessa jatkoin jo normaaliksi muodostuneita tehtäviäni. Päivän monotoonisuuden rikkoi mukava bussikeskustelu paikallisen vanhemman, jo kunnioitettavat 50 vuotta naimisissa olleen, pariskunnan kanssa keskustellen jo suhteellisen sujuvaksi muodostuneen Englannin kielen avustuksella.
27. Kesäkuuta
Kouluun käy poika kulkemaan, uutta oppia ahjoon takomaan.
Pääsin istumaan ja osallistumaan paikallisen vartijakurssin toteutukseen. Koulutus on suomeen verrattuna erittäin lyhyt ja ytimekäs, vain yhteensä 16h kahden koulupäivän aikana. Hankaluuksia tuotti koulutuksen rakenne joka vaikuttaa standartisoimattomalta ja toteutettiin englanniksi ja maltaksi saman aikaisesti kielestä toiseen hyppelehtien.
Luultavasti isoin ero on vartijoiden sekä yleisessä lainsäädännöissä. Uskomattomimmalta asialta suomalaisen korvaa särähti opettajan useat kehotukset olla auttamatta onnettomuuden uhreja tai sairaskohtauksen saaneita ilman erillistä koulutusta! Asiaa tiedusteltuani tauolla sain selville että Maltalla ei missään kouluteta edes perus ensi-apu taitoja tai sammutuskaluston käyttöä ja on yleistä että kouluttamattomat vartijat saattavat pahentaa tilannetta ja joutuvat helposti oikeuteen yritettyään auttaa. Maltalla ei myöskään mitään lakia velvoittamaan auttamaan hädässä olevia henkilöitä ilman erillistä koulutusta pelastustoimintaan.
Lisäksi vartijana erikoista oli myös Maltan laissa totaalinen voimankäytön oikeutuksen puute niin yleisenä kuin myös vartijoilla. Ainoastaan poliiseilla ja armeijalla on oikeudet voimakeinojen käyttöön. Pakko kuitenkin myöntää että voimakeinojen käytön koulutus ja siihen sisältyvien lakien opiskelun puute säästää aikaa ja rahaa. Vaikkakin pidän suomalaista toimintaa paljon tehokkaampana ja turvallisempana ratkaisuna.
Muita huomionarvoisia asioita olivat koulutukseen sisällytetty suppean oloinen riskikartoitukseen pohjaava risk assesment joka kattaa kaiken pelastussuunnitelmasta, riskianalyysiin, yleisiin toimintaohjeisiin ja kaikkeen muuhun siltä väliltä. Mielenkiintoista mutta jotenkin turhan oloista ottaen huomioon kurssin jo lyhyen sisällön, varsinkin kun risk assesmentin saa tehdä vain erikseen valtuutettu ja koulutettu turvallisuusalan ammattilainen
Aika suppealta kieltämättä kuulostaa tuo vartijoiden koulutus.
VastaaPoista